Hienoja makuja maidosta

Usein kysyttyä

Mitä ”Vapaa lehmä” tarkoittaa?

Vapaan lehmän maitotuotteet ovat Juustoportin kehittämä tuoteperhe. Vapaalla lehmällä viitataan siihen, etteivät lehmät ole parteen kytkettynä, vaan saavat liikkua vapaana pihattomallisessa navetassa. Lisäksi Vapaan lehmän maitotilojen lehmät pääsevät ulkoilemaan ympäri vuoden, joko laitumella tai ulkoilutarhassa. Vapaan lehmän maito konseptina pitää sisällään muitakin vaatimuksia, joista voit lukea lisää alla olevista kysymyksistä.

Mitä etua lehmän hyvinvoinnille on siitä, että se on pihattonavetassa ja ulkoilee?

Lehmä on märehtijä ja lajinkehityksessä sopeutunut kävelemään useita kilometrejä päivässä laiduntaen. Jos eläin ei pääse liikkumaan, sen liikunnantarve patoutuu. Näin voi tapahtua esimerkiksi parteen kytketyllä lehmällä, ellei sitä päästetä irti jaloittelemaan ympäri vuoden, mikä on Suomessa valitettavan harvinaista. Liikunta parantaa nautojen sorkkien ja jalkojen kuntoa sekä helpottaa ylösnousu- ja makuullekäymisliikkeitä1. Lisäksi ulkoilu parantaa lehmien kestävyyttä, vastustuskykyä ja helpottaa poikimista. Kytkemisen otaksutaan rajoittavan naudoille tärkeimpiä käyttäytymistarpeita niin paljon, että se aiheuttaa eläimille turhautumisesta kielivää stereotyyppistä käyttäytymistä[1]. Noin puolet Suomen lypsylehmistä asustaa parsinavetoissa. Pihatossa liikkuminen ja ympärivuotinen ulkoilu tarjoavat lehmälle mahdollisuuden jatkuvaan liikuntaan päivän mittaan, mikä on edullista muun muassa lehmän ruuansulatukselle ja jalkaterveydelle. Pihatto ja ulkoilualueet tarjoavat naudalle virikkeellisen ympäristön. Pihattonavetassa lehmällä on mahdollisuus hoitaa kehoaan, toisin kuin kaulasta kytketyllä parsinavettalehmällä. Nauta on sosiaalinen laumaeläin, joten sosiaalisen kanssakäymisen rajoittaminen kytkyellä saattaa heikentää eläimen hyvinvointia, vaikka parsinavetoissa vältytäänkin mahdollisilta lehmien keskinäiseltä välienselvittelyltä, kun nautojen sosiaalinen kanssakäyminen on rajoitettua. Jos pihatto on varustettu riittävän leveillä käytävillä, ja parsipetejä (lehmän makuupaikka ilman paikalleen kytkemistä) on jokaiselle lehmälle, ei yhteenottoja pitäisi esiintyä normaalia enempää.

 

Miten Vapaan lehmän maidontuotanto eroaa tavanomaisesta pihattonavettatuotannosta?

Eläinlääkäri: Vapaan lehmän maitotilat ovat sitoutuneet nautojen terveydenhuoltojärjestelmä Nasevaan. Tällä hetkellä noin 58 prosenttia kaikista nautatiloista (liha- ja lypsykarjasta) kuuluu Nasevaan, joten kyseisen järjestelmän tukeminen ei ole itsestäänselvyys maitopurkkiin tartuttaessa. Nasevaan kuuluminen edellyttää, että eläinlääkäri käy vähintään kerran vuodessa tilalla tekemässä eläinten terveydenhuoltosuunnitelman. Karjan terveyttä ja hyvinvointia tarkastellaan käynnillä laajasti, ja parannusehdotukset, puutteet ja edistysaskeleet kirjataan terveydenhuoltokäyntilomakkeeseen. Eläinlääkärin käynteihin sitoutuminen takaa, että tilan toimintatapoja tarkastellaan vähintään kerran vuodessa ulkopuolisen silmin. 

Nupoutus: Vapaan lehmän maitotiloilla eläinlääkäri nupouttaa vasikat käyttäen rauhoitusta, puudutusta, kivunlievitystä ja asiallista jälkikivunhoitoa. Lisätietoa nupoutuksesta täältä. Hiljattain julkaistun väitöskirjatutkimuksen[2] mukaan ainoastaan 45 prosenttia suomalaisista maitotiloista, jotka nupouttavat vasikkansa, kutsuvat eläinlääkärin suorittamaan kyseisen toimenpiteen. Koska Suomessa on laitonta luovuttaa puudutteita tilallisen käyttöön, on oletettavaa, että 55 prosenttia tiloista ei käytä nupoutuksessa kivunlievitystä. Nupoutus aiheuttaa vasikalle kolmannen asteen palovamman, ja tutkimuksen mukaan 70 prosenttia tilallisista uskoi nupoutuksen aiheuttavan vakavaa kipua (verrattavissa avomurtumaan)2. Vasikat, joiden nupoutuksessa on käytetty asianmukaista rauhoitusta, puudutusta ja jälkikivunhoitoa myös nukkuvat laadukkaammin, jolloin myös vasikan kasvu ja vastustuskyky ovat hyviä. Näin vasikka saa paremman alun elämälle. Jos siis haluaa maitotuotteita ostaessaan olla varma, että tukee vain tuotantoa, jossa vasikat ovat saaneet asiallisen kivunlievityksen nupoutuksen yhteydessä, kannattaa valita Vapaan lehmän maitotuote. 

Ulkoilu: Kaikilla Vapailla lehmillä on ympärivuotinen ulkoilumahdollisuus säiden salliessa, vähintään ulkoilualueelle. Lain mukaan pihattonavetoiden ei tarvitse päästää lehmiä ulos lainkaan. Laidunnuksen järjestäminen onkin moderneissa lypsypihatoissa haastavaa johtuen esimerkiksi laitumien kaukaisesta sijainnista, joka vaikeuttaa erityisesti automaattilypsyn järjestämistä. Ulkoilun järjestäminen tarjoaa lehmille aiemmin mainittuja terveys- ja virikehyötyjä, vaikka laidunnusmahdollisuutta ei olisikaan. Ainoastaan noin 9 % Suomen pihattonavetoista tarjoaa lehmilleen mahdollisuuden vuoden ympäri tapahtuvaan ulkoiluun. Juustoportti tekee yhteistyötä tuottajiensa kanssa ja tukee tilojen ulkoilunedistämishankkeita. Vapaan lehmän maitotiloilla vuoden ympäri tapahtuva ulkoilu on todellinen edistysaskel.

Kuluttajan valinta: On todennäköistä, että Suomessa on useita tiloja, myös Juustoportin tuottajien ulkopuolella, jotka tekevät tilallaan vastaavat toimenpiteet kuin Vapaan lehmän maitotilat tekevät. Vapaan lehmän maito on tällä hetkellä kuitenkin ainoa maitotuoteperhe, jonka kohdalla kuluttaja voi olla varma tuotantotavoista: maito on aina tuotettu pihattonavetassa, lehmät pääsevät ulkoilemaan vuoden ympäri ja vasikat on asianmukaisesti kivunlievitetty nupoutuksen yhteydessä. Vapaan lehmän maito on pito-olosuhdevalinta parhaimmasta päästä, ottaen huomioon, että yli puolet Suomen lypsylehmistä asuu parsinavetassa, suurin piirtein sama määrä nupouttavista tiloista nupouttaa vasikat ilman kivunlievitystä ja vain 9 % pihattotiloista ulkoiluttaa eläimiään vuoden ympäri. Vapaan lehmän maitotuotteita voi verrata esimerkiksi ulkokanalan muniin, jossa kanat eivät ole häkeissä, vaan liikkuvat vapaasti kanalahallin lattialla ja pääsevät raittiiseen ulkoilmaan ympäri vuoden sään salliessa.

Juustoportin Vapaan lehmän maito kerätään omaan kuljetustankkiin, eivätkä Vapaan lehmän ja tavanomainen maito missään vaiheessa sekoitu. Näin kuluttaja voi olla varma siitä, että hänen ostamansa maitotuote tulee sellaiselta tilalta, jota hän haluaa tukea.

Vapaan lehmän tuotteissa on merkintä ”Welfare Quality hyvinvointivalvottua”. Mitä se tarkoittaa? 


Welfare Quality eli WQ on maailmanlaajuinen eläinten hyvinvointia mittaava järjestelmä, joka perustuu vahvaan tieteelliseen näyttöön. Sen kehittivät yhteistyössä kymmenet eurooppalaiset ja eteläamerikkalaiset instituutit ja yliopistot. Mittaamismenetelmät on kehitetty naudoille, siipikarjalle ja sioille. Nautojen WQ-auditoinnissa (arviointikäynnillä) katsotaan kahtatoista eri eläinten hyvinvoinnin osa-aluetta, joista muodostuu neljä hyvinvoinnin pääkohtaa:

Neljä hyvinvoinnin pääkohtaa

Jokainen osio kahdentoista kohdan arvioinnista katsotaan tilalla läpi käyttäen siihen suunniteltua lomaketta. 12 tarkastuskohtaa muodostavat ylläkuvatussa kuvassa nähtävät neljä pääkategoriaa: hyvä ravitsemus, hyvä terveys, hyvä käyttäytyminen ja hyvä kasvatusympäristö. Tila voi saada jokaisesta neljän pääkohdan sektorista maksimissaan 100 pistettä ja heikoimmillaan 0 pistettä. Käynnillä ei mittailla pinta-aloja tai muita rakenteellisia tekijöitä, vaan katsotaan pääasiassa eläimestä, kuinka hyvin se on sopeutunut sille annettuun elinympäristöön. Heikossa elinympäristössä elävässä eläimessä näkyy huonon elinympäristön aiheuttamat ongelmat, kuten huonosta makuualustasta aiheutuvia hiertymiä jaloissa, vaikeus käydä makuulle, apaattisuus ja niin edelleen. Navetan ongelmista saadaan näin ollen kiinni rakenteista riippumatta, sillä esimerkiksi vaikka tilaa olisi paljon, voi lattiamateriaali olla huonoa. Tällöin pinta-alan mittaaminen ei saisi kiinni tilalla mahdollisesti olevasta ongelmasta, mutta eläintä katsomalla ongelma havaitaan.

WQ on ensimmäinen hyvinvoinnin mittaamismenetelmä, joka arvioi myös eläinten käyttäytymistä kvalitatiivisella käyttäytymisen arviointimenetelmällä (QBA= qualitative behavior assessment). Lehmät ovat erittäin uteliaita eläimiä, mutta sopimaton elinympäristö voi näkyä niissä esimerkiksi piittaamattomuutena vierasta ihmistä kohtaan. Lehmät voivat olla rauhallisia joko positiivisella, tyytyväisellä tavalla märehtien mukavalla makuualustalla tai negatiivisella, apaattisella tavalla esimerkiksi sairauden takia. WQ menetelmällä nämä käyttäytymistä muuttavat tunnetilat saadaan kiinni.

WQ-auditoinnin suorittaa sertifioitu ulkoinen WQ-auditoija. WQ-auditoijan toimintaa taas valvoo yhteis-Eurooppalainen WQ-komitea. Kaikki meijerin sopimustilat tulee WQ-auditoida, jotta meijeri saa käyttää WQ-valvottu-merkintää tuotteissaan. Tietty prosenttiosuus ei riitä. Auditointi toistetaan tietyin väliajoin ja tilojen kehitystä tuetaan.

Vapaan lehmän tuotteissa on merkintä ”Welfare Quality- edistynyt taso”. Mitä se tarkoittaa käytännössä?  

WQ-auditoinnin tuloksena tila saa arvosanan eläinten hyvinvoinnin tasosta. WQ-arvioinnin arvosanat ovat seuraavat:

1)      erinomainen (excellent), eläinten hyvinvointi on WQ-mittauksen mukaan erittäin korkealla tasolla

2)      edistyksellinen (enhanced), eläinten hyvinvointi on WQ-mittauksen mukaan hyvällä tasolla

3)      hyväksytty (acceptable), eläinten hyvinvointi on WQ-mittauksen mukaan sallitulla tasolla/täyttää vähimmäisvaatimukset

4)      hylätty (not classified/unacceptable), eläinten hyvinvointi on WQ-mittauksen mukaan alhaista eikä täytä eläinten hyvinvoinnin vähimmäisvaatimuksia

Erinomainen-arvosanat ovat erittäin harvinaisia Euroopan laajuisesti. Tilojen tulee myös säilyttää edistyksellinen taso, sillä jos tilan tulos laskee alle edistyksellisen tason vaatiman pistemäärän, ei sen tilan maitoa päädy Vapaan lehmän maitopurkkiin.

Mitä eroa on luomumaidontuotannolla ja Vapaan lehmän maidolla eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta?

Luomumaitotiloilla vaatimuksena on, että eläimille syötetään luomurehua. Lisäksi luomutilojen eläinten tulee päästä ulos kesäaikaan (laitumelle tai ulkojaloittelualueelle, taikka ulkotarhaan) ja luomuparsinavetoista lehmien tulee päästä myös talvella ulos jaloittelemaan. Pihattoluomulehmää ei tarvitse päästää talviaikaan ulos, jos eläimet pääsevät laidunkaudella (kesä-syykuu Etelä-Suomessa ja n. yhden kuukauden vähemmän Pohjoisessa) ulos päivittäin ja ulkoiluajanjakso ylittää määritellyn laidunkauden. Vapaan lehmän maitotiloilla lehmien tulee päästä ulos ympäri vuoden riippumatta laidunkauden kestosta, sääolosuhteet huomioiden.

Luomurehu ei välttämättä takaa parempaa, tai edes yhtä hyvää ravitsemuksellista tasapainoa eläimille, kuin tavanomainen karkea- ja väkirehu. Ravitsemuksellisesti epätäydellinen ravinto voi pahimmillaan lisätä vasikkakuolleisuutta tilalla. Esimerkiksi lypsylehmän ja sen vasikan hyvinvoinnin kannalta erittäin tärkeä seleeni on aiheuttanut harmaita hiuksia Suomessa, missä maaperä on luonnostaan seleeniköyhää. Luomussa on myös lääkinnällisiä rajoituksia, jotka huonoimmassa tapauksessa voivat johtaa eläimen lääkitsemättä jättämiseen, jotta eläimen luomustatusta ei menetetä[3]. Eläimen sairastaminen voi myös pitkittyä, kun muita keinoja kuin esimerkiksi antibioottilääkintää käytetään ensin[4].

Luomussa saa siis pitää lehmiä parsinavetassa ELY-keskuksen myöntämällä poikkeusluvalla[5]. Suomessa tällaisia pieniä parsinavettaluomutiloja on noin kolmekymmentä[6]. Luomumaitoa ostamalla kuluttaja ei siis voi täysin varmistua siitä, että maito tulee pihattonavetasta.

Toisin kuin luomutiloilla, Vapaan lehmän maitotiloilla ei poiketa pihatto- ja ulkoilutusvaatimuksista. Vapaan lehmän maitotiloilla käytetään rehua, jota tarvittaessa täydennetään tavanomaisesti viljelyllä täysrehulla sekä kivennäislisillä. Juustoportin tiloilla huomioidaan ympäristöasiat kiinnittämällä huomiota vähemmän apulannoitteita kaipaavien lajien viljelyyn, apilapainotteisen rehun viljely vaatii vähemmän esimerkiksi rikkakasvimyrkkyjä tai lannoitteita. Lisäksi Vapaan lehmän maito keräillään meijerin lähitiloilta ja maidon jalostuksessa käytetään 85 % biopolttoainetta.

Luomu on toki sertifioitu ja valvottu tuotantomuoto. Juustoportti suunnittelee parhaillaan Vapaan lehmän maito-tuoteperheen sertifiointia, jotta myös Vapaan lehmän maito-tuoteperheen arvokkaat tavoitteet olisivat jatkossa auditoinnein todennettavissa.

Ovatko kaikki Juustoportin tuotteet Vapaan lehmän tuotteita? 

Vapaan lehmän maito on WQ edistynyt-tason maitoa. Tulevaisuudessa kaikki Juustoportin merkillä olevat tuotteet tullaan valmistamaan WQ-maidosta. WQ-maito, Vapaan lehmän maito ja ostomaito kerätään omiin tankkeihinsa erilleen muusta tuotannosta, joten eri maidot eivät sekoitu missään vaiheessa. Eläinten hyvinvoinnin parannukset huomioidaan maidon hinnoittelussa ja lähes 20 vuoden ajan Juustoportti onkin maksanut maidosta tuottajilleen korkeampaa hintaa kuin markkinajohtaja.

Mitä tuotteita myydään Vapaan lehmän maito -nimen alla?

Tuotevalikoimaan voit tutustua täällä.  

Miksi Juustoportti on kehittänyt Vapaan lehmän maitokonseptin?

”Pienemmällä toimijalla on erilaiset mahdollisuudet ideoida ja kehittää tuotantoa yhdessä tuottajien kanssa suurempiin toimijoihin verrattuna. Juustoportilla havaittiin kuluttajien kasvava huoli tuotantoeläinten hyvinvoinnista sekä pito-olosuhdeperusteisten valintamahdollisuuksien täydellinen puuttuminen muualta kuin kananmunahyllyltä. Juustoportti kehittää toimintaansa jatkuvasti arvojensa mukaisesti, mistä johtuen pito-olosuhde-eroihin perustuva valikoimanlaajennus oli tuotannon monipuolistamista siinä missä tuoteinnovointi on esimerkiksi jogurttimakujen maailmassa”, kerrotaan Juustoportilta.

Onko Vapaan lehmän maito onnellisen lehmän maitoa?

Onnellisuutta on vaikea määritellä eläimestä. Terve, hyvinvoiva ja lajille tyypillisiä käyttäytymistarpeita toteuttamaan pääsevä eläin voitaneen määritellä tyytyväiseksi. Vapaan lehmän maitotiloilla on toteutettu monia eläimen tyytyväisyyttä edistäviä tekijöitä. Näillä tiloilla lehmällä on mahdollisuus ulkoilla ja liikkua vapaasti navetassa, terveydenhuolto on säännöllistä ja kipua aiheuttavat toimenpiteet tehdään eläinlääkärin toimesta kivunlievityksessä. Lisäksi eläimillä on vapaa pääsy ruoan ja veden luo, sekä rehu on täysipainoista. Hoitajien ammattitaitoa hiotaan muun muassa eläinten käyttäytymiskoulutuksin ja Vapaan lehmän maitotiloilla on sertifioidusti hyvinvointikoulutettuja eläintenhoitajia. Lajityypillisen käyttäytymisen mahdollisuuksia on edistetty käyttämällä pihattoja ja ulkoilualueita, missä lehmien keskinäinen sosiaalinen kanssakäyminen on mahdollista sekä poikimakarsinoita, sillä lehmällä on sisäsyntyinen tarve vetäytyä erilleen poikimaan.



[3] Sutherland, M.A., ym. (2013) Animal Health and Welfare Issues Facing Organic Production Systems. Animals (Basel). 2013 Dec; 3(4): 1021–1035.

[4] Well R.P., Cooper A. (1996) Health status of dairy herds converting from conventional to organic dairying farming. Vet. Rec.139:141–142

Mitä Vappan lehmän maito on

 

 

Vapaan lehmän tuotteet
  • vapaan_lehmän_maustamaton_rahkavapaan_lehmän_kevytmaitojuoma VAPAAN_lehmän_rasvaton_maitojuoma
  • Vapaan lehmän kevyt kermaviili    Vapaan lehmän AB-piimä
  • Vapaan lehmän AB-jogurttiVapaan_lehmän_jogurtti_Mansikka
  • Vapaan lehmän kevytmaitovapaan_lehmän_rasvaton_maito.png    Vapaan_lehmän_täysmaito.png